perjantai 12. huhtikuuta 2013

Ei ole helppoa olla pieni taimi

Tunku on kova ja tila meinaa loppua kesken, kun kaikki pikkutaimet yrittää saada mahtumaan valoisaan ja viileään ikkunan äärelle.




Että näin monta siementä on voinutkin itää ja lähteä kasvamaan! Ja on edelleen hengissä kaikista koulimisista huolimatta.




Kokeneemmilta viherpeukaloilta on kyllä tullut varoituksia, että "ei se kouliminen mitään mutta odotapas karaisuvaihetta...silloin moni taimi heittää henkensä." 

Näinhän se taitaa olla, taimiparkoja uhkaavat karaisuvaiheessa monet vaarat: 
1) hajamielinen puutarhuri voi unohtaa taimen yöksi ulos ja se paleltuu 
2) huolimaton puutarhuri voi unohtaa taimen aurinkoon ja se paistuu kuoliaaksi 
3) laiska puutarhuri antaa taimelle liian vähän vettä ja se kuivuu 
4) yli-innokas puutarhuri antaa taimelle liikaa vettä ja se mätänee 
5) taimi kasvaa ja kehittyy kauniisti mutta joutuu lopulta tuholaisten armoille.




Ja riski sille, että taimesta ei koskaan tule täysimittaista kasvia, kasvaa eksponentiaalisesti, jos neljä ensimmäistä kohtaa yhdistyvät samassa puutarhurissa.


3 kommenttia:

  1. Komeita pikkutaimia jo sinulla. Yhtenä keväänä kasvatin työpaikan ikkunalaudalla kun kotona ei kissojen takia voi. Niiden kanssa oli kuitenkin se ongelma, että sairastuin ja kukaan ei niitä kastellut...Taisi silti muistaakseni joku silti selvitä. Kasvatin kerrottua ahkeraaliisaa! :)

    VastaaPoista
  2. Nuopa ovat jo hyvässä vauhdissa. Ja heh, tunnistanpas itsessäni nuo mainitsemasi riskit, puutarhuriin liittyen siis :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Tillariina, kiitos Kivitasku.
    Näiden taimien salaisuus ovat kyllä uudet kasvilamput, ikinä aiemmin en ole saanut taimia kasvamaan. Kasvinalkuja vaanivat toden totta monet vaarat. Kissat ja muut kotieläimet unohdin kyllä listalta. Ellei niitä sitten lueta sarjaan "tuholaiset". :-)
    Kerrottuja ahkeraliisoja täytyy kokeilla ensi vuonna siemenestä.

    VastaaPoista