perjantai 13. helmikuuta 2015

Kevättä ruukuissa

Tyttären ottamat auringonpaisteiset kuvat viime viikonlopun kukkasaaliista siivittävät ajatukset kohti kevättä.












Säilyisivätpä esikot niin kauan, että saisin istutettua ne maahan.




Kalenterin mukaan kevät alkaa 15 päivän päästä. I-ha-naa!




sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Uusi lisä puutarhakirjojen paksuun pinoon

Tunnustan. Olen lehti- ja kirjahullu. Hyllyt notkuvat kirjoista entuudestaan mutta silti kokoelmaa pitää aina täydentää uutuuksilla. 

Nyt tarkempaa lukemista odottaa vastailmestynyt Suomen kauneimmat puutarhat -kirja, jonka hain postista eilen. Minervan kustantama ja Kirsi Tuomisen toimittama, yhteistyössä Viherpiha-lehden kanssa toteutettu kirja esittelee 20 suomalaista puutarhaa. Kaikki puutarhat on esitelty aiemmin lehdessä mutta ainakaan minua se ei haittaa. Pidän itse juurikin tällaisista fiilistelykirjoista, joiden kautta pääsee kurkistamaan erilaisiin puutarhoihin.





Huvikseni pinosin yhteen kaikki puutarhaan liittyvät kirjat, kuten jossain blogissa muistelen jonkun tehneen jo aiemmin, ja aikamoinen kasa kirjoja onkin ehtinyt kertyä. En kyllä tiedä, onko ihan viisasta laittaa tätä kuvaa näytille, kun mieskin saattaa joskus tänne blogiin kurkistaa... mutta otetaan riski. Onhan maailmassa suurempiakin paheita kuin kirjojen keräily. :-)





Ensimmäisin puutarhaan liittyvä kirjani oli Otavan Puutarhakirja vuodelta 1993.




Jos se aikoinaan avasi kokonaan uuden maailman niin Eija Klaucken Englantilainen puutarha suorastaan räjäytti tajunnan. Sen jälkeen ei elämään vuosikausiin mahtunut mitään muuta kuin puutarha ja kasvit. 






Kaikkia näitä kirjoja muistellessa on hauska huomata tietynlainen kehityskaari niiden hankkimisessa ja lukemisessa. Aluksi kiinnostivat tietopainotteiset kasvikirjat perennoista, köynnöksistä, pensaista ja puista. Näitä seurasi pihan rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvä kirjallisuus. Ja nyt vaan fiilistelen puutarhoja kuvailevien kirjojen parissa. Kehitys on tietenkin kulkenut käsi kädessä puutarhaharrastuksen kanssa. Alussa oli tärkeä imeä itseensä suuri määrä tietoa, joka sitten piti osata hyödyntää oman pihan suunnittelussa. Ja nyt on fiilistelyn vuoro, kun lähes koko puutarha alkaa olla täyteen rakennettu.

Jo pitkään ylivoimainen suosikkini on ollut Johanna Vireahon ja Sari Tammikarin Suomalaisia unelmapuutarhojaSaapa nähdä viekö uusi hankinta siltä ykköspaikan.





lauantai 7. helmikuuta 2015

Lumi...u...kko

Vaihteleva sää on tarjonnut vesikelien lomassa kunnon lumipyryjä eikä lumitöiltä ole tänä talvena voinut välttyä. Märkä lumi on ollut niin raskasta, että välillä koko pesue on komennettu lumenpuhdistustalkoisiin. 

12-vuotias nuorimmainen keksi varsin näppärän tavan hoitaa tämä mielestään ikävä velvollisuus: pihatien voi putsata lumesta samalla, kun pyörittää palloja lumiukkoa varten!




Osaisipa itsekin ottaa aina ilon irti ikävistä velvollisuuksista.

Veikeitä valkoisia hahmoja on pihallamme näkynyt muutoinkin, sillä eräänä päivänä terassilla puikkelehti lumikko. Kuvat ovat tavallistakin huonolaatuisempia, kun piti äkkiä napata kännykällä kuvat ikkunan läpi. Hyvin niistä kuitenkin tuon valkoisen pötkylän erottaa.








Lumikko on asustellut pihapiirissä tai sen lähistöllä niin kauan kuin mekin, todennäköisesti vieläkin pitempään. Melkein joka talvi se on vilahdellut salamana milloin missäkin mutta koskaan aiemmin sen touhuja ei ole pystynyt seuraamaan näin pitkään. Oravia sen sijaan ei tänä talvena ole näkynyt. Suuttuivat varmaan, kun pähkinäbaari on ollut suljettuna koko talven.