Lupaus kesästä

Aikainen lupaus kesästä haihtui välillä jonnekin tuulisiin ja sateisiin päiviin. Pitkittynyt, kylmä sää hidasti kevään etenemistä, aivan kuin luonto olisi hetkeksi seisahtunut paikoilleen. Onneksi kevään on kuin varkain onnistunut hiipiä   puutarhaan, ja sen jättämiä merkkejä löytyy sieltä täältä.

Vuokkoja ja helmililjoja.

Kevätesikoita ja kirjopikarililjoja.

Nuppuinen pioni ´Laura Dessert´.

Valkotäpläimikät sinisine kukkineen kanukkapensaan juurella. Kukinnan edetessä sinisyys muuntuu punaiseksi.

Ilta-auringon leikkiä siperiankärhössä ja sammalleimussa terassin muurilla.

Nurmikko kasvaa kohisten, värit nousevat esiin ja maisema muuttuu kesäiseksi.

Leuto talvi helpotti japaninverivaahteran kotiutumista. Nyt sen lehdet alkavat aueta.

Kevät on herättänyt myös kotilot, ja talon takana tulipenkin voisi nimetä uudelleen etanapenkiksi. Onneksi japaninangervot, siperiankärhöt, piisku ja väriminttu eivät ole moksiskaan noista ällötyksistä. Vielä. Pian täytyneekin  suunnata Ferramol-ostoksille.

Kirsikan kukat ovat avautumassa ihan pian. 

Ehkä jo tulevana viikonloppuna?

Pyrus salicifolia "Pendula"

Äitienpäiväviikonloppu hurahti ihan pihalla. Porkkanat, salaatit, pinaatit ja herneet on laitettu kasvamaan ja kukkapenkeille kärrätty uutta multaa kera hevonpeen. Ja on kitketty niin, että nivelet paukkuu ja lihakset soi.

Pikainen käynti taimikaupassa tuotti puutarhaan myös uuden tulokkaan: riippahopeapäärynän, Pyrus salicifolia ´Pendulan´.

Kuvassa hädintuskin erottuva hopeapäärynä korvasi tänä vuonna moninkertaisesti äitienpäiväruusut.

Arka tämä aarre on, joten ei auta kuin pitää sormet ja varpaat ristissä ja toivoa sille pitkää ikää. Onkohan kellään kokemuksia hopeapäärynän kestävyydestä 1b-vyöhykkeellä?

Hopeapäärynälle tilaa tehnyt, vastikään parturoitu rungollinen tuija pääsi uuteen paikkaan allaspuutarhaan.

Pohjasta rikkinäiselle ruukulle löytyi uutta käyttöä.

Koko viikonlopun kruunasi sirotuomipihlaja, jonka ensimmäiset kukat avautuivat sopivasti tänään.

Ihana viikonloppu!

Kurren tarkistus

Oravahullu kun olen niin tässäpä kuvasarja touhokkaasta kurresta. 

Täältä tullaan herkut!

Oiskohan lintulaudalle jäänyt siemeniä?

Ihan kuin muinoin Spede rautakaupassa: ensin kiivetään ylös, jotta voi katsoa alas...

Pikatarkistus tuotti kuitenkin pettymyksen. 

Tulipahan istutettua!

Neljän päivän vappuvapaa vierähti aika lailla puutarhailun merkeissä. Taimikaupoissakin tuli ravattua peräti kolme kertaa. Ja ihme kyllä, mies lähti kerran mukaan, kun pyysin seuraksi. Taisi raukka ajatella, että se on ainoa mahdollisuus nähdä vaimoa muutamaan päivään...

Penkeistä ovat paikkansa löytäneet niin ystävältä saadut perinneperennat kuin herkulliset kauppalöydöt.

Ystävältä: vaaleansininen ritarinkannus ja sinivalkoinen ukonhattu, molemmat peruja ystävän mummolta, joten odotukset ovat korkealla. Toivottavasti osaan hoitaa niitä oikein.

Taimitarhoilta: malvikki´Blushing Bride, tummalehtinen tähkäkimikki Cimicifuga Ramosa Brunette, sininen maitokello ´Prichard´s Var´ja  purppurakeijunkukka ´Palace Purple´. Ja tietysti se valkoalppiruusu ´Cunningham´s White´, joka juuri ja juuri erottuu alla olevan kuvan alalaidassa marjakuusen ja lehdettömän hortensian välissä.

Taaempana jalavan juurella näkyvät viime vuotiset rodot, tässä muutama päivä sitten taivaallisen ilta-auringon hehkussa.

Rakenteilla olevan kasvihuoneen eteen on hiljakseen alkanut muotoutua pikkuruinen potager kasvulaatikoineen, ruusukaarineen ja penkkeineen. Yksi laatikoista hankittiin varta vasten raparperia silmällä pitäen ja tänään tuo ystävältä saatu ihanuus pääsi vihdoin omaan lootaansa. 

Työteliästä ensi viikkoa kaikille puutarhassa ja töissä puurtajille!

Raekuurosta alppiruusuun

Yhtäkkiä päivällä aurinko peittyi pilviin ja taivaalta alkoi sataa rakeita. Käytävien kiveykset saivat pinnalleen valkoisia raehelmiä.

Hetken päästä aurinko tuli taas esiin ja lämpö sai rakeet sulamaan lumeksi ja vedeksi. Vesi tippui oksilta...

... ja valui ränneistä.

Tytär innostui onneksi valokuvaamaan (kiitos hänelle yllä olevista kuvista) mutta minulle vaihteleva sää oli hyvä tekosyy paeta taimikauppaan. Sieltä mukaan tarttui muutama edullinen ukonhattu sekä valkoalppiruusu ´Cunningham´s White´.

´Cunningham´s White´-rodossa viehättää erityisesti vaaleanpunaisten nuppujen ja valkoisten kukkien yhdistelmä. Olen sitä jo pari vuotta katsellut sillä silmällä mutta vasta tänään keksin sille hyvän paikan. Huomenna uhmaan säänhaltijaa, otan lapion esille, ja istutan tämän aarteen grillikatoksen eteen marjakuusen ja ´Limelight´-hortensian seuraksi. 

Dementia horticultur

Talven jäljiltä en aina muista mitä kasveja maasta on nousemassa ja mitä mihinkin penkkiin on tullut aiemmin istutettua. Tällainen dementia horticultur taitaa olla yleinen vaiva puutarhureilla, näin olen lähipiiristäkin ymmärtänyt...

Keväisin ei sen suurempiin siirto- ja istutuspuuhiin uskalla ryhtyä ennen kuin kasvinalut ovat tunnistettavissa tai edes huomaa, että tyhjältä näyttävässä kohdassa kasvaa jotain jo ennestään. Niinkin on nimittäin joskus käynyt, että olen alkanut istuttaa jotain ja liian myöhään huomannut, että lapio osuikin vielä maan alla lymyävään aarteeseen.

Tänä keväänä muisti pätki pahasti sipulikukkien kohdalla. Hämärä mielikuva on, että hamstrasin liljoja ja niiden sipuleita ripottelin syksyllä sinne tänne puutarhaan - tarkat paikat selvinnevät jahka liljat alkavat puskea versoja esiin - mutta yllä kuvassa näkyvä ´Iris Katharine Hodgin´ olikin jo mitä iloisin yllätys!

Samoin ohraisesti meinasi muutama päivä sitten käydä vaaleanpunaiselle värimintulle, kun aloin istuttaa postin tuomaa Itoh-pioni ´Cora Louisea´. Onneksi huomasin katastrofin alun ajoissa ja väriminttu on pelastettu ainakin tälle keväälle. Pioni on tuo vihreä "puska" kuvan yläosassa vasemmalla. On muuten järjettömän kokoinen taimi tuo pioni! Viherpeukalot yllätti iloisesti, koska olin varautunut pelkkään juurakkoon enkä täysikokoiseen pioniin.

Tänään ei sateinen sää +4 asteen lämpötiloineen houkuta pihatöihin, joten taidanpa viettää loppuillan uusimman Kotipuutarha-lehden ja monen kehuman Suomalainen metsäpuutarha -kirjan parissa. Rentouttavaa vappuiltaa!

Pääsiäinen

Jouluruusu aloittelee kukintaansa.

Valkovuokot ja kiurunkannukset kukkivat jo. Aurinko paistaa ja mittari näyttää +15. Ihmeellinen pääsiäinen!

Auringonpaiste ja tietoisuus neljän päivän vapaasta antoi tarmoa ryhtyä pesupuuhiin. Tyhjensin altaan, pesin ja vaihdoin siihen uuden veden. Osin jo talon taakse ehtinyt iltapäivän aurinko kimmelsi suihkulähteen vesipisaroissa, kun lopuksi otin valokuvan todisteeksi uurastuksesta.

Oikeasti pieni homma tuntuu aloittaessa joka kerta ylivoimaisen suurelta.

Altaan ympäristö näyttää niin paljaalta näin keväisin vaikka ympärillä kasvaa havujen ja kärhöjen lisäksi kuunliljoja, pioni, jouluruusuja, japaninverivaahtera, komeamaksaruoho ja töyhtöangervoja.

Altaan jälkeen kävin vihervitriinin kimppuun ja putsasin sen talven pölyistä. Jos lämmintä riittää niin kohta uskaltaa tuoda jo taimia vitriiniin harjoittelemaan ulkoilmaelämää.

Huomenna aloitamme perustusten kaivamisen kasvihuonetta varten. Unelma vuosien takaa on pian käymässä toteen. :-)

Ei silti rehkitä liikaa vaan muistetaan levätä välillä. Rauhallista pääsiäistä!