Kurvit kohdalleen

Eilinen päivä sujui rattoisasti puutarhassa ahkeroiden. Lämmin auringonpaiste antoi puhtia perennapenkin uudelleenmuotoiluun, mikä on ollut ajatuksissa jo pidemmän aikaa. Nurmikko sai väistyä laajenevan kukkapenkin alta ja nyt jo huonoon kuntoon mennyt sammalleimu sai kyydin kompostiin.

Aikanaan suurelta tuntunut perennapenkki on vuosien myötä ikään kuin kutistunut, kun tuijat ovat kasvaneet täyteen mittaansa. Tässä vanhassa kuvassa ne ovat vielä puolikasvuisia ja sammalleimukin vielä voimissaan.

Pidän pyöreistä muodoista puutarhassa. Uusia perennapenkkien ja polkujen linjoja on helppo kokeilla tikku-ja-naru -menetelmällä: tikkuja tai keppejä tökätään sopivin välimatkoin maahan ja kiinnitetään naru niihin. Peruutetaan muutama askel ja seistään tovi rakennelmaa tuijotellen. Siirretään yhtä tikkua 10 senttiä johonkin suuntaan ja taas tuijotellaan. Siirretään ehkä jotain toista tikkua. Välillä voi kävellä ympäri pihaa ja tarkastaa, miltä muoto näyttää eri puolilta katsottuna. Naapurissa tai ohikulkijoissa tällainen tietysti herättää hilpeyttä, koska pienet tikut ja naru eivät erotu kauempaa katsottuna, mutta saahan sitä omalla pihalla tehdä mitä haluaa, eikös?

Alla kuvassa tikkuja ja narua. Tikut erottuvat siinä vähän huonosti. Nurmikossa, suunnilleen narun kohdalla, näkyy rajausraudalla tehty ura.

Yleensä poistan nurmikosta ohuen kaistaleen, "madon", sen jälkeen, kun tikuilla ja langoilla tehty muoto näyttää kelvolta. Näin lopullinen reuna on helpompi hahmottaa ja siihen voi vielä tehdä korjauksia.

Siinä vaiheessa, kun muoto on ok, voi ottaa lapion ja ruveta kaivuuhommiin.

Nyt odottelen enää ilmojen lämpenemistä ja multakuormaa. Penkki pitäisi saada istutuskuntoon ennen kuin Viherpeukaloilta ja Pionien kodista tilatut aarteet tulevat.