Jotain taisi unohtua...

Syksyllä keittiön nurkkaan oli unohtunut paperikassi. Talvella kassia tuli kyllä siivotessa aina siirreltyä ja sen alta imuroituakin mutta kassin sisälle ei kukaan meistä tullut sen tarkemmin katsoneeksi. (Kertonee jotain meidän perheen siivousinnosta...) Hiihtolomalla olin jo heittämässä pahaista nyssäkkää pois mutta onneksi vilkaisin ensin sen sisälle.

Kassista paljastuikin aarre: kukkasipuleita! Sipuleita, jotka olisi pitänyt istuttaa maahan jo syksyllä. Krookuksia, liljoja, narsisseja, tulppaaneja...

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että eivät sipulit enää priimakunnossa olleet mutta helmikuun hangilla into istuttaa edes jotain vei voiton. Niinpä istutin sipulit ruukkuihin. Nyt osa niistä on lähtenyt kasvamaan. 

Vahvasti epäilen, jaksaako yksikään sipuleista kukkia mutta hauska on joka tapauksessa kokeilla.

Kevään ensimmäiset

Kevät on täällä! Se on täällä huolimatta metrin korkuisista lumikinoksista ja siitä, että paljasta maata näkyy vain siellä täällä puiden ja pensaiden juurella. 

Mukanaan kevät toi vanhan koristeomenapuun juurelle kevään ensimmäiset kukkaset, krookukset!

Messuilua

Vettä sataa ja taivas on ollut harmaana koko päivän mutta se ei pitkään odotettua tapahtumaa haitannut! Sisällä Helsingin Messukeskuksessa oli tänään täysi kevät!

Väkeä oli liikkeellä niin paljon, että kuvaamisesta ei meinannut tulla mitään. Jotain sain kuitenkin vangittua kameralla vaikka yleiskuvat jäivätkin tungoksen takia ottamatta. 

Tässä muutama makupala fiilistelyyn ja haaveiluun.

Yleisalueella oli valtavasti tulppaaneja.

Muotoiltu marjakuusiaita sai sormet syyhyämään:
huomenna täytyy päästä saksimaan oman puutarhan kuuset.

Ja lisää tulppaaneja.
Näitä sai onneksi ostaa kotiinkin.

Pelikentän päätyyn haaveilen
liuskekivillä rajatusta perennapenkistä.

Vanhat tammitynnyrit toisivat
puutarhaan rustiikkia tunnelmaa.

Tämän istuinryhmän muotokieli kolahti kerralla.
Siinä on jotain uutta ja erilaista.

Kukkapöydistä en niinkään ole välittänyt - ennen tätä yksilöä,
jonka huolisin vaikka olohuoneeseen!

Ja tulihan siellä Kivikankaan osastolla pyörähdettyä parissa kasvihuoneessakin. Julkaisukelpoisia kuvia en valitettavasti saanut otettua, koska niin moni muukin messuvieras niitä kävi ihastelemassa.

Ei ole helppoa olla pieni taimi

Tunku on kova ja tila meinaa loppua kesken, kun kaikki pikkutaimet yrittää saada mahtumaan valoisaan ja viileään ikkunan äärelle.

Että näin monta siementä on voinutkin itää ja lähteä kasvamaan! Ja on edelleen hengissä kaikista koulimisista huolimatta.

Kokeneemmilta viherpeukaloilta on kyllä tullut varoituksia, että "ei se kouliminen mitään mutta odotapas karaisuvaihetta...silloin moni taimi heittää henkensä." 

Näinhän se taitaa olla, taimiparkoja uhkaavat karaisuvaiheessa monet vaarat: 
1) hajamielinen puutarhuri voi unohtaa taimen yöksi ulos ja se paleltuu 
2) huolimaton puutarhuri voi unohtaa taimen aurinkoon ja se paistuu kuoliaaksi 
3) laiska puutarhuri antaa taimelle liian vähän vettä ja se kuivuu 
4) yli-innokas puutarhuri antaa taimelle liikaa vettä ja se mätänee 
5) taimi kasvaa ja kehittyy kauniisti mutta joutuu lopulta tuholaisten armoille.

Ja riski sille, että taimesta ei koskaan tule täysimittaista kasvia, kasvaa eksponentiaalisesti, jos neljä ensimmäistä kohtaa yhdistyvät samassa puutarhurissa.

Huhtikuun ensimmäinen viikonloppu

Huhtikuun ensimmäinen sunnuntai klo 11. Pilvipoutaa, lämpötila +8 C. Tosin mittari on näin aamupäivisin auringon puolella. Jos oikein tarkkaan katsoo, voi nähdä kinosten jo vähän laskeneen maaliskuun vastaaviin kuviin verrattuna.

Ja vihreääkin löytyy heti lumen vetäytyessä.

Voikukkahan se siinä! Tulossa taitaa olla hyvä rikkaruohokesä.

Valoa viljelyksille

Päivä on ihanasti pidentynyt ja luonnonvaloa riittää jo pitkälle iltaan asti, varsinkin nyt kun siirryttiin kesäaikaan. Siitä huolimatta hankin pari kasvivaloa lisävaloksi viljelyksiä varten. Ajastimella lamput syttyvät ja sammuvat itsekseen eikä niistä tarvitse sen kummemmin huolehtia.

Kasvivalot ovat sävyltään lämpimän punertavia ja maalaavat koko keittiön vaaleanpunaiseksi. 

Toivottavasti lisävalosta on apua, ja kylvetyistä punakosmoskukista, tsinnoista ja Black Russian -tomaateista kasvaisi tanakoita ja terveitä taimia. Aiempien siemenkasvatusten lopputulemana kun on ollut vain kompostiin päätyneitä honteloita ja ruipeloita raaskuja.

Ja lisää ihanuuksia odottaa vielä multaan pääsyä. Samettikukat ja harjaneilikat pääsevät esikasvatukseen mutta unikot, The Pearl -ojakärsämö ja punapäivänkakkara joutuvat myöhemmin suoraan kukkapenkkiin.